6.12.2007
Käytiin Rinon kanssa kyläilemässä Väinö veljen luona ja sattui pieni tapaturma. Rino sai pienen haavan silmäkulmaansa. Ei tiedetä tuliko haava Väinön kanssa painiessa vai osuiko silmäkulma johonkin terävään. Onneksi ei silmä puhjennut.
8.12.2007
Kotosalla Rino tykkää, kun sille heitellään leluja ja se saa juosta niiden perään (siksi meillä on matot aina miten sattuu kasassa). Välillä ollaan jouduttu takavarikoimaan sen kaikki lelut, ettei touhu meni aivan yli. Ollaan alettu yhdistää ”tuo” käskyä siihen, kun Rino kuljettaa lelun meille käteen asti. Tänään kokeilin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan heitellä Rinolle tennispalloa ulkosalla ja kokeilin tuo-käskyn toimivuutta. Olin aivan innoissani, kun pallo tuli ensimmäistä kertaa käteen asti ulkona :D Aiemmin Rino on sylkenyt pallon suustaan noin metrin päähän ja jäänyt väijymään - tulkaa, ottakaa ja heittäkää se mulle. On aivan ihana tunne, kun huomaa koiran edistyneen ja oppineen uusia asioita :D Tarkoituksena olisi jossain vaiheessa kokeilla onnistuuko Rinolta noutokapulan tuominen käteen asti, koska homma toimii nyt ainakin tennispalloilla ja leluilla.
9.12.2007
Oli tämän vuoden viimeiset ohjatut toko harjoitukset. Paikalla ei ollut muita koiria kuin Rino ja Väinö, joten saatiin varsin yksilöllistä ohjausta taas kerran :D Edellisistä harjoituksista oli ehtinyt kulua jo kaksi viikkoa. Me ei oltu hirveästi treenattu seuraamista, koska toisen viikon olin flunssassa ja toisella viikolla minua laiskotutti. Silloin tehtiin vain hyvin lyhyitä harjoituksia, joten ei hirveästi oltu ehditty kehittyä seuraamisen suhteen. Yleensä seuraaminen onnistuu ihan hyvin lyhyillä matkoilla, kun palkkana on patukka. Ei tosin olla vielä ehditty kokeilla seuraamista pitemmillä matkoilla... Mutta matkaa ehtii pidentää pikkuhiljaa. Harjoituksissa treenailimme seuraamisen lisäksi liikkeestä maahan menoa, joka sujuu jo hyvin, sekä luokse tuloa. Luokse tulossa yhdistimme ensimmäisiä kertoja liikkeeseen myös sivulle menemisen ennen palkitsemista. Tämäkin onnistui muutamien yritysten jälkeen ihan kohtalaisen hyvin. Minun on ensin opeteltava pysymään paikalla, ettei koira totu siihen että liikun aina taaksepäin tai steppaan paikallani, jotta saisin luokse tulon loppu asennosta suoran ja tiiviin. Kerran Rino ennakoi käskyni ja lähti tulemaan luokseni omia aikojaan. Jouduin käskemään Rinon maahan kesken sen omien aikeiden ja se toimi. Eipä ole aiemmin tullut testatuksi, mutta olin hyvin iloinen, että itse en häkeltynyt liikaa tilanteesta ja koira toimi käskystä :D Täytyy yrittää treenailla seuraamista ja muita juttuja nyt itsenäisesti, ennen uutta vuotta ja uusia harjoituksia.
Perusasento.
Harjoitus tunnelmia.
Rinon palkitseminen.
Toinenkin liikkestä maahanmeno.
Luokse tulo harjoitus.
Lisää luoksetulo harjoitusta.
Mikko heilui kameran kanssa harjoituskentän laidalla, joten saatiin muutama kuva liitettyä tännekkin.
20.12.07
Kävelykadulla Kolmikulman edessä oli jouluisia kojuja ja pari lammasta aitauksessa ihastuttamassa ihmisiä koko viikon ajan. Kävimme moikkaamassa Rinon ja Väinön kanssa noita villakasoja. Aitauksen takana lampaat terävöityivät heti, kun huomasivat koirat. Koirat vaikuttivat suhteellisen aroilta lampaiden suhteen. Ne haukkuivat heti ja perääntyivät, kun huomasivat liikettä lampaissa. Lampaat tulivat haistelemaan koiria aitauksen raoista, kun huomasivat, että kaksi ”pelkuria” siellä aidan toisella puolella metelöivät. Kyseiset lampaat ovat tottuneet paimen koiriin, sillä niitä käy kotioloissa paimentamassa kolme border collieta. Eivät varmaan siksi pelänneet veljeksiä. Ei ollut ehkä ihan se paras ympäristö tutustuttaa koiria lampaisiin ;)
Olisi mukava päästä toisenlaisessa ympäristössä ja asiantuntevassa seurassa tutustuttamaan Rinoa ja Väinöä lampaisiin ja katsoa, miten pojat käyttäytyvät :D
Tuli kuitenkin samalla tutustutettua koira veljeksiä hieman vilkkaampaan ympäristöön, kun eipä ole tullut vierailtua pitkään aikaan missään ihmisvilinöissä ja keskustan jalkakäytävillä autojen ajaessa aivan vierestä ohi. Reissu sujui hyvin.
24.12.07
Jouluaattona lähdettiin Rinon kanssa kahdestaan ajelemaan kohti Viitasaarta, koska Mikko oli töissä eikä sen vuoksi päässyt mukaamme. Tarkoituksenamme oli mennä viettämään jouluaattoa vanhempieni kanssa mökille. Matka meni hyvin. Rino nukkui turvavöihin köytettynä takapenkillä. Mökille päästyämme Rinolla riitti seuraa, kun kolme pientä serkkuani oli valmiina heittelemään tennispalloa sille. Ihme ja kyllä Rino oli niin keskittynyt palloon, ettei se tällä kertaa pöhkinyt ja haukkunut lapsia :D Onnistunutta totuttelua lapsiin siis. Koira sai juosta jäällä pallon perässä minkä kerkesi, jonka jälkeen mentiin sisälle rauhoittumaan. Oleskelu pienessä mökissämme yhdessä kissan kanssa sujui ongelmitta, koska Rino nykyään hieman väistää kissoja, johtuen ehkä minun reaktioistani… olen aina varuillani tilanteessa, jossa kissa on lähietäisyydellä koiran kanssa.
Mökillä saunottiin, syötiin ja avattiin lahjat. Rino sai avata yhden paketin, josta paljastui piipittävä tipu. Muutaman ensimmäisen kerran tipun piippaukset kuultuaan Rino vinkui itsekin, mutta myöhemmin leikki innoissaan sillä :D Käytiin vielä vierailulla serkkujeni luona, jossa Rino sai ihmetellä toista kissaa, joka tosin pelkäsi Rinoa enemmän kuin Rino sitä. Lähdettiin sen jälkeen ajelemaan kohti Jyväskylää.
Haettiin Mikko kyytiin ja mentiin Mikon vanhempien luo viettämään jouluaaton iltaa. Yhtä aikaa vierailulla oli myös Väinö, joten veljekset saivat riekkua keskenään minkä jaksoivat. Teki Rinolle ihan hyvää, koska se oli joutunut autoilemaan monta tuntia päivän aikana. Mikon vanhempien luona availtiin lahjoja ja Väinö oli innokas avustaja pakettien avauksessa. Se tuli auttamaan muitakin, kun oli saanut ensin omat pakettinsa auki. Illan vieton jälkeen jatkoimme matkaamme kotiin nukkumaan. Oltiin koko porukka tosi väsyneitä.
Rino ja tipu.
Joulutunnelmissa.
27.12.07
Käytiin tänään treenailemassa Rinon kanssa hieman toko liikkeitä, etteivät ne pääse ihan kokonaan unohtumaan. Rino nautti hommasta ja oli aivan innoissaan patukka palkkioista.
Rinolle pitäisi saada hieman tarkkuutta lisää luokse tulon loppu asentoon ja perusasentoon, sillä ne tuntuvat menevän useimmiten hieman vinoon.
Liikkeestä istumista kokeiltiin myös, mutta se ei aivan vielä suju. Jos käskyn antaessa pysähtyy hetkeksi, niin silloin kaveri tajuaa jäädä istumaan paikalleen. Mikä mukavinta, niin Rino ei mennyt maahan kertaakaan kesken istumisen, vaan odotti kauniisti paikallaan :D Aiemmin se on oma-aloitteisesti mennyt aina maahan kesken kaiken.
Tarvitaan vaan lisää treeniä, niin ehkä sitten hommat alkaa sujua pikkuhiljaa paremmin.